Kissoja siellä, kissoja täällä

Musta tuntuu, että mun töiden loppumisen jälkeen tästä on tullut kissablogi. Suuren suuret, rantapallon kokoiset pahoittelut siitä hyvästä, varsinkin niille jotka ei kissoista tykkää. Yritän skarpata senkin asian kanssa, mutta nyt teen ihan rehellisesti kokonaisen postauksen pelkästään nuista karvakavereista. Nyt tulloo kuvia!

Luntti on hassu sängyn alla löllöttävä pötykkä.

Leevi on hupsu ja huomionhakuinen möllykkä.

Luntti on maailman söpöin lyllerö kun se nukkuu.

Leevi mollottaa söpöillä pallosilmillä, jos syön rapisevia herkkuja.

Luntti tykkää katsella sohvalta parvekkeelle..

.. mutta kun sen päästää parvekkeelle oikeasti niin käy näin:

Molempien on aina pakko tulla katsomaan mun kanssa Sinkkuelämää, vaikka niitä oikeasti kiinnostaa näin paljon: 

Ja ne seuraa mua muutenkin aina joka paikkaan.

Ihan totta! Kun herään aamulla niin Luntti nukkuu mun mahan päällä ja Leevi kainalossa (tai vaihtoehtoisesti jalkopäässä). Joka aamu. Kun nousen ylös, ne molemmat juoksee mun perässä vessaan ja sen jälkeen keittiöön. Jos päätän katsoa hetken telkkaria, niin kappas vaan, saan seuraa sohvalle kaksin kappalein. Sama meno jatkuu iltaan asti. Eilen illalla kun makasin taas selälläni ja olin laittamassa nukkumaan, niin molemmat kapusivat mun rinnan päälle nukkumaan. Huokaisin ja kysyin vitsillä Tatulta. että: "Silitänköhän mää näitä liikaa?", Tatu naureskeli, mutta sen sijaan, että se olis vastannut, että todellakin, se sanoi, että: "Ei kai nuita voi silittää liikaa." Ihana ukko.♥

Hassuja pikkukavereita, mutta eipähän ainakaan tarvi olla yksin. Täytyy sanoa, että vielä reilu pari vuotta sitten en tykännyt kissoista oikeastaan ollenkaan. Mulla oli niistä vaan huonoja kokemuksia, mutta oon kyllä onnellinen, että mulle on sattunut kaks ihanaa yksilöä, joita en kyllä vaihtais mihinkään! Taidan lähteä tästä taas rapsuttelemaan nuita, hihhi.

Translate: Cats, cats, cats!