Take me to Neverland

Halo halo! Parin viikon verran on taas pukannu blogihiljaisuutta, mutta kerranki mulla on ollu hyvä syy, haha. Alotin 7.8. lähihoitajaopiskelut Osao:ssa ja koska me suoritetaan tutkinto kahdessa vuodessa, niin opiskelutahti on melko säpäkkää ja hommia pitää tosiaan tehdä kouluajan ulkopuolellakin melko hurjasti. :-D Koulussa on ollu tähän mennessä ihan hirmu mukavaa ja meillä on kyllä älyttömän kiva luokka, mutta kerron näistä jutuista varmaan sitten vielä myöhemmin. :-D Nyt on taas touhua ja tohinaa ko ollaan suuntaamassa tänään Neverland-festivaaleille kera Tatun ja mun veljeni!

Tän näköstä tyyppiä voi nähä siellä sitte heilumassa: 

Leevi kävi moikkaan kesken mun naurettavien kuvausteni.

Kivat viikonloput kaikille! :--)

Teknisiä ongelmia ja jänskäystä

Sortsit pitkästä blogihiljaisuudesta! :-( Meillä on tietokoneessa jotain häikkää, enkä saa kuvia koneelle, niin en oo sitten jaksanut kirjoittaakaan mitään. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin ihan mälsää vaan näpytellä tekstiä ilman kuvitusta.

Näillä helteillä ei oo kyllä paljon tehnyt mieli sisällä istuskellakaan! Puolet hellesäistä oon ollut ulkona seikkailemassa ja rannalla ottamassa aurinkoa, ja toiset puolet oon sairastanut sisätiloissa. Siis kuka nappaa jonkun flunssan +30 poutasäillä? Mulla ois hirveästi asiaa ja ainakin triljoona kuvaa kamerassa odottelemassa koneelle pääsyä, mutta ehkä sitten joskus myöhemmin, höh. Sen verran voin sanoa, että mulle tuli tällä viikolla pääsykoekutsut myös tuonne Oulun ammatikorkeaan! Olin jo unohtanut koko jutun siinä uskossa, etten pääsisi tänäkään vuonna edes sinne kokeisiin asti. Ihanaa päästä edes kokeilemaan tällä kertaa! :-) Kokeet on ensi maanantaina (ylihuomenna, iik!) ja jälleen kerran Tatu karkaa ennen sitä Kemiin, joten saan täällä hermoilla ja jännitellä ihan yksikseni.

Myönnettäköön, että meinasin hieman panikoida kun niissä pääsykoekutsukirjeissä luki, että mukaan pitää ottaa 4-6 sivun mittainen urasuunnitelma (jonka olin myös tietysti jättänyt tekemättä). No ei siinä auttanu voivotella, töiden jälkeen vaan paperia ja penaali reppuun ja rannalle kirjottaan! Muutamassa päivässä sain tekstin valmiiksi ja nyt se on tulostettuna versiona nätisti kansiossa ja voin huokaista helpotuksesta.

Tsemppiä kaikille vielä tuleviin pääsykokeisiin! Ja muistakaa nauttia näistä ihanista aurinkoisista päivistä! Harvoin on näin lämpöstä.♥

Tekstitulva

Viime päivinä olen...

Tää kulunut viikko on ollut jotenkin tosi mukava ja oon ollut hyvillä mielin. Töissä oon taukojeni aikana plärännyt eläinkirjoja ihan huvikseni, ja katsellut niistä tietysti söpöjä pöllön kuvia. Myös eskareiden kevätjuhlat lähestyvät hurjaa vauhtia, joten mun tehtävänäni onkin ollut suunnitella ja toteuttaa niiden näytelmään eläinpäähineet. Eilen neuloin niitä koko päivän sormet verillä, ja käytin ompelukonetta ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Tunsin olevani täysin hukassa ja mielessäni pyöri vain yksi kysymys - miten tätä ajetaan? Kerroin kyllä useaan otteeseen, etten osaa moista vekotinta käyttää, mutta mun selitykseni kaukuivat kuin kuuroille korville, ja mulla oli ihan älyttömät paineet. Sydän tykyttäen ja otsa hiestä märkänä mä selasin ohjekirjaa, ja mietin, että milloin ihmeessä ompelukoneisiinkin on oikein tullut kosketusnäytöt. 21-vuotiaanakin voi ilmeisesti tuntea itsensä välillä hyvin vanhaksi. 

Alkuviikosta kävin tosiaan myös pääsykokeissa ja mulla jäi sieltä ihan hyvä mieli. Mielestäni olin harvinaisen reipas, enkä edes pelännyt niin paljon kuin alunperin luulin, haha. Aamu alkoi 2½ tuntia kestävillä (kirjallisilla) psykologisilla testeillä. Niistä oli ihan mahdotonta sanoa, menivätkö ne hyvin, huonosti vaiko todella huonosti. Ryhmäkeskustelussa meidän porukkamme oli melkoisen kankea, mutta sain onneksi itseni pakotettua sanomaan edes jotain. Olin itsestäni ylpeä. En ollut kaikkein puheliain, mutten myöskään se hiljaisin. Psykologin yksityishaastattelu meni mielestäni parhaiten, mutta eihän niistäkään voi ikinä tietää. Samalla kun se hymyili mulle, niin saattoihan se kirjoittaa niihin papereihin vaikka, että "hullu mikä hullu, ei sovellu opiskelijaksi.." Toivottavasti kuitenkaan ei! :-D

Toivon niin kovasti, että tuolta irtoaisi mulle opiskelupaikka. Mulla oli siellä tosin hirveän ristiriitainen olo. Katselin kaikkia niitä muita hakijoita, ja mietin kuinka pätevän oloisia he olivatkaan. Toisaalta ajattelin, että en kai minä nyt ole yhtään sen huonompi ja kaipa minullakin on mahdollisuuksia ihan samalla tavalla kuin muillakin. Oli miten oli, lähdin kokeiden jälkeen kotia kohti hymyssä suin. :-)

Nyt ilmojen lämmetessä olen nauttinut myös ulkoilmasta ja vihertävästä luonnosta. Olen päässyt tutustumaan  myös hieman lisää Oulun kaupunkiin, ja täytyy kyllä myöntää, että täällä on todella kaunista.♥ Mulla on kesäksi melkoinen to do -lista, tästä kesästä ei todellakaan saa tulla kuivakka! Ainakin luvassa on yksi Helsinginmatka heinäkuussa, ja odotan sitä jo melkoisen innokkaasti! Nyt nautitaan kuitenkin tästä toukokuusta ja alkavasta kesästä. Tänään taisi olla ensimmäinen kunnon kesäpäivä, sillä onnistuin polttamaan töissä olkapääni ja nyt kirveltää mukavasti. Ei pidä kuitenkaan valittaa, onhan tuota aurinkoa jo kovasti kaivattukin. ;-)

Huh, pyydän anteeksi sekavaa ja epäkiinnostavaa tekstitulvaa. Mulla olis ollut vielä ainakin triljoona asiaa kerrottavana, mutta ehkä kirjoitan lisää sitten huomenna - tai ehkä en, en lupaa mitään. :-D

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Sunnuntaihöpinät

Hejsan, ja hyvää sunnuntaita (niin.. ja sitä äitienpäivää!) Tänään mulla on ihan tavallinen päivä, mitä nyt oon ehkä normaalia jännittyneempi, haha. Tatu lähti aamujunalle äitinsä luokse, kun minä taas puolestani jäin tänne stressaamaan niitä huomisia ammattikoulun pääsykokeita. :-D Oon nyt yrittäny olla ajattelematta niitä, ja oonkin koittanut harhauttaa ajatuksiani mm. leipomalla, siivoamalla, kissojen hemmottelulla ja shoppailemalla. Oon onnistunutkin melko hyvin, sillä yleensä se mun järjetön jännittäminen alkaa jo paria viikkoa ennen itse h-hetkeä, ja sitten oon joka päivä ihan huonovointinen ja maha on kipeä. Oon kyllä ihan ihme stressipallo!

Eilen värjäilin taas hiuksia ja nyt on taas tyvikasvu hetken aikaa poissa näkyviltä. Ihan kivat tuli, vaikka haaveilen kyllä vieläkin niistä vaaleammista hiuksista. :-D Nyt ajattelin hypätä pyörän selkään ja lähteä tsekkaamaan, että osaankohan mä edes sinne koululle.. iik. Haha. Tsemppiä myös kaikille teille joilla alkaa pääsykokeet uhkaavasti lähestyä! :-D

Piristystä ja ahdistusta

Sain Lauralta pari päivää sitten myöhäsen synttärionnittelukortin, joka kyllä piristi päivää aikalailla. :-D Nauroin tolle kortille väsyneenä ääneen vaikka kuinka kauan. Laitoin sen välillä pois ja ku katoin sitä taas myöhemmin, niin aina nauratti. Laura on kyllä aika pälli.♥ 

Kortin sisältä paljastu myös Robin, joka on ilmeisesti kasvattanu ranskalaishenkiset pikkuviikset rakkaan ystäväni avustuksella. Kortin kääntöpuolelta löyty luonnollisesti Lauran nimmari, haha.

Piristys tuli kyllä tarpeeseen, sillä oon stressannut ihan hulluna tulevia pääsykokeita. Ammattikorkeasta ei oo kuulunu vielä mitään, mutta ammattikoulun pääsykoekutsut tuli jo viime kuussa, ja itse h-hetki lähestyy päivä päivältä, iik.

Mun pitäis vielä täytellä jotain lomakkeita ja ehkä vois vähän alkaa valmistautua sitä haastatteluakin varten. Mua ei niinkään pelota se yksityishaastattelu, mutta se ryhmäkeskustelu niin raastaa mua. Entä jos en osaakkaan sanoa siitä keskustelun aiheesta mitään? Minkähänlainen porukka siellä mahtaa olla? Miten olla, jos ei saa puhua liikaa, eikä liian vähän? Hyi. No juuri mihinkään noista asioista en voi vaikuttaa, joten turha kai sitä on stressata, mutta minkäs teet. :-D Noiden haastiksien lisäksi mun pitää käydä siellä psykologisissa testeissä, joista saan maksaa 60 euroa. Näin jo jotain hirveetä painajaista, että ne siellä toteski että mut pitää laittaa johonki hoitoon, enkä sovellu tolle alalle ollenkaan, joten en saa koskaan tehdä enää töitä lasten parissa, hyi kauhia. Ehkä se ei kuitenkaan niin huonosti mene. :-D Onhan tässä onneksi vielä viikko aikaa jännittää ja nähdä painajaisia.. Huhhuh.

Viikonlopun hääjuttusia ja ilkeilevä maanantai

Tää maanantai on ollut kyllä niin sukasta, että ei voi kun nauraa. Aamu alkoi loistealiaasti sillä, että jouduin pakottaa itseni ylös sängystä kuoleman väsyneenä ja kävelin suunnilleen silmät kiinni kylpyhuoneeseen, jossa armas meikkipussukkani minua odotteli. Eipä aikaakaan kun tämä räppäkäpälä pudotti aurinkopuuterinsa kylpyhuoneen lattialle, ja tottakai se mokoma meikinketale päätti hajota triljooniksi palasiksi ja pölykasoiksi. Töissä päivä kului verkkaisesti ja haukoteltiin muiden työntekijöiden kanssa kilpaa. Tunnit kuluivat hi-taas-ti ja mun eväät maistuivat pahalta. Kotiin päästyäni keitin ruuaksi makaronia, ja kun kippasin kannen avulla kattilasta ylimääräisen veden pois, kansi lipsahtikin pois ja suurin osa makaroneista läsähti likaisen tiskialtaan pohjalle. Mitähän vielä? Maanantaista ja arkeen paluusta teki varmasti vielä kurjemman se, että takana oli niin kiva Kemiviikonloppu! Lähdettiin Kemiin jo torstaina, ja palattiin lauantai-iltana. Perjantaina juhlittiin ihania häitä:

Kappelissa oli mun mielestä tosi kauniit ikkunat.

 Juhlissa näin myös ihanaa Aatua.

Morsiammella oli niin kaunis puku.♥

Torstai-iltana oltiin hääparin apuna koristamassa juhlapaikkaa.

Ruokana oli herrrrrkullista lohikeittoa!

Olin vähän väsähtänyt juhlija, mutta jaksoin kuin jaksoinkin juhlia loppuun saakka, ja lopuksi vielä siivottiin koko juhlapaikka.

Lauantaina herättiin vasta yhdentoista aikaan. Syötiin nopsasti aamupalaa ja lähdettiin ajamaan Haaparannalle, josta ostin kokoelmalahjan ystäväni syntymäpäivän kunniaksi. Meillä on vähän hassu tapa ostaa aina toisillemme sellainen "lahja", joka koostuu tosi monesta eri osasta. Lahjan ensimmäisen osan löysin  Oulusta, omasta lähikaupastani. Kuljailin pitkin kaupan käytäviä, ja päätin, että ostan lahjaksi kaikkein idiooteimman näköisen jutun minkä löydän. Se löytyi pieneltä leluhyllyltä; se oli karvamato (muilla kielillä taikamato). Arvasin, että rakas ystäväni arvostaisi sitä, hahaha. Itseasiassa, se oli ehkä paras juttu minkä sille ostin. Lahjapussukasta löytyi myös Amerikan tuonti -hyllyiltä kahmimiani asioita, mm. karamelli-pähkinäpopcorneja, Oreo-keksejä, Nerds-karkkirasia, kiinalaista granaattiomena jääteetä kauniissa lasipullossa sekä jotain karkkia. Unohtamatta upeaa muumikorttiani, johon piirsin jokaiselle hahmolle komeat viikset! Synttärisankari ilahtui lahjastaan, ja minä sain kakkua. Hyvä päivä! Juttutuokio jäi tosin hieman kesken, sillä mun piti kiiruhtaa pakkaamaan. Junamatka kohti Oulua oli taas alkamassa.

Junassa olin jälleen kerran ihan väsähtänyt, ja näreissäni siitä, että piti matkustaa väärinpäin. :-D

 Ja taas todiste siitä, että me ei vaan osata olla kuvissa ihmisiksi. Tai edes apinoiksi.

Se oli semmonen reissu. Kahden viikon päästä sitten taas Kemiin juhlimaan triplasynttäreitä (siis myös minun!), jee! :-)

Maanantaihommaa

Tänään on ollu kyllä kiva maanantai! Johtuneeko siitä, että se on vapaapäivä, hehe. Aprillipäivän kunniaks mua on huijattu tänään jo pariinkin otteeseen, mutta itse olen ollut ihan kiltisti, enkä oo jekuttanut ketään. :-D Heräsin aamulla pirteenä ja päätin viimisen lomapäivän kunnaiks siivota koko kämpän. Sen jälkeen kun kotikin oli ihan puhtoinen, päätettiin Tatulin kanssa suunnata kaupungille. Käytiin syömässä ja sitten käveleskeltiinkin melko tyhjässä keskustassa vatsat pömpöllään ja odoteltiin bussia, haha. Loppupäivä onki menny aika relaillen.

On ollu kyllä ihana loma ja nyt jaksaa taas huomenna alottaan työt. Onneks on kuitenkin melko pehmeä aloitus, koska mulla on töitä vaan kolmena päivävä. Perjantaina on vapis, sillä meen Tatun kanssa Kemiin juhlimaan vähän häitä (siis ei meidän.. haha). Loman aikana oon mm. ehtinyt kokkailemaan ruokaa, syömään, tutustumaan terveellisempään ruokavalioon (vielä kun malttais pitää siitä kiinni..), hellimään kissoja, siivoamaan, ulkoilemaan ja katsomaan ihan hulluna dokumentteja! Bilettämässä en käynyt, vaikka Tatu yrittikin houkutella. :-D

Nyt voisin kehittää jotain jännää tekemistä vielä pariksi tunniksi, ja sitten alkaaki telkkarissa Huippumalli haussa ja sen jälkeen vielä Täydelliset Naiset, jee. :-) Tsemppiä kaikille huomiseen, kun arkeen paluu koittaa taas!

Translate: What is your favourite day of the week? Mine is day off.♥

Puhelimen syövereistä

Tyhjensin taas tänään pitkästä aikaa puhelimesta kuvat koneelle, ja ajattelin jakaa joitakin otoksia tänne bloginkin puolelle.

KOTIHOMMIA

1. Mun uus ja maailman söpöin pyjama. / 2. Sain ämmiltä paketin, joka sisälsi muutamia vaatteita, itse kudotut villasukat sekä käsinkirjoitetun kirjeen. / 3. Mun kalenteri jonka tuunasin, koska se oli alunperin tosi ruma. Nyt se on hieno, hieno, hieno! / 4. Luntti katseli mua eräs aamu kovin ylväänä.

 KEMIHOMMIA

1. Varsin epäilyttävää kuohuviiniä Katan tupareissa. Joidenkin laseissa neste oli kirkasta, ja toisten laseissa taas ihan kirkuvan keltaista. Ois vissiin pitäny sekotella, hehe. / 2. Kemin Mioritassa on maailman nameimmat leivokset. / 3. Naurettiin Katrin kanssa itsemme kipeiksi kun nähtiin nuo pipot. Hypisteltiin niitä vaikka kuinka kauan ja yritettiin miettiä mikä niistä oli kaikkein "hienoin". / 4. Myöhemmin Katri tarjos vielä keksikahvit! Vallan ihastuttavia keksejä oli. :'D

TYÖHOMMIA

1. Sain vihdoinkin avaimen lisäksi myös kellokortin. / 2. Joskus joutuu tekemään niitä vähän tympeämpiäkin hommia. Nuita kyniä oli kaapissa vielä melkein saman verran lisää.. / 3. Kahvitauolla maitokaakaota. / 4. Ulkoiluhommaa järven jäällä.

 VAPISHOMMIA

1. Odottelin penkillä omaa vuoroani ja yritin pohtia mitä halusin näille hiuksilleni tehdä. / 2. Otin sovituskopissa kuvan omista kuteistani. En vieläkään tiedä miksi. / 3. Ihana Johnny Depp (Crybaby) toppi jäi lumoavuudestaan huolimatta kaupan hyllylle, koska se oli sen mallinen, etten olisi ikinä oikeasti pitänyt sitä. Kainaloaukot olivat niin suuret, että rinstikat näkyivät sivusta, enkä oikein diggaile sitä tyyliä  itselläni. Voi Johhny...  / 4. Kana-vuohenjuustokreemi hampurilaista ja ranskiksia Ravintola Pannussa. Tilasin vain todetakseni uudelleen, että en voi sietää vuohenjuustoa. :-D Hamppari oli kuitenkin ihan hyvää, kun sai kaavittua sen ällön juustosoosin pois.

Semmoosia "seikkailuita" tällä kertaa. Nyt aion alkaa ansaittuun viikonlopun viettoon, hyvvää ruokaa ja runsaasti lepoa. Aurinkoista viikonloppua kaikille! :-)

Falafel-päivä ja muita höpinöitä

Muistin eilen illalla laittaa kikherneet ja pavut likoamaan yöksi, joten tänään saatiinkin tehdä lounaaksi falafel-pyöryköitä! :-) Oon syönyt kyllä falafeliä muiden tekemänä, ja ostanut sitä joskus jostain kebab paikoista, mutta nyt tein sitä ensimmäistä kertaa itse. Laitoin tosin kikherneiden lisäksi myös soijapapuja, ja tuli ihan hyviä, jipii. 

Nuo pyörykät näyttää ihan hirveän kuivilta, mutta ei ne oikeasti ollu. Oli kivaa saada pitkästä aikaa vähän vaihtelua mun perinteiseen pastalinjaan, hehe. Viime aikoina mua on jotenkin hirveästi houkuttanu jättää liha pois ruokavaliosta, tai ainakin vähentää sitä. Useimmiten syödäänkin lihoista kotona vain kanaa, koska esim. jauheliha tai pihvit ovat niin kovin kalliita, mutta voisin kyllä vähentää sitäkin. Ei mulla ole mitään erityistä syytä ruokavalion muutokseen, mutta ois vaan ihan kiinnostavaa kokeilla. :-)

Tänään mulla on ollut taas päivän teemana ihan tahattomasti eläinten oikeudet, tai pikemminkin se, kun niitä ei kaikkialla maailmassa tunnu olevan oikein ollenkaan. Välillä aina törmätessäni johonkin kamalaan videoon, alan miettiä maailmaa ja sen pahuutta. Miten jotkut ihmiset vaan voi olla niin kamalia? Miten suloisille pikkueläimille vois kukaan haluta tehdä pahaa, edes rahasta? En osaa puhua tästä asiasta mitenkään pätevästi, joten en aio sitä tehdäkään. Jatkan pohtimista oman pääni sisällä. Mutta kuitenkin, avasin tänään yhden videon iPadilla facebookia selaillessani, ja järkytyin jotenkin ihan suunnattomasti. Kesken videon mun piti vaan peittää se näyttö smart coverilla ja laittaa iPadi pois. Mutisin jotain ääneen järkyttyneenä, ja vähän ajan päästä Tatu tuli katsomaan mua. Yritin selittää sille siitä videosta, mutta en pystynyt, koska tuli ihan hirveä itkukohtaus kesken kaiken. Se oli niin säälittävää, hautauduin vain peiton alle, ryömin sinne ihan kokonaan ja sitten Tatun piti tulla halimaan mua, että rauhoituin. Ei sovi mun katsella noita.

Inhoan itsessäni sitä, että en tavallaan halua nähdä mitään pahaa. On helpompi olla, jos ei tiedä eikä näe.. Tosin aina kun näkee, niin tulee ihan järkyttävän huono omatunto siitä, että on sulkenut silmänsä asioilta, eikä ole tehnyt mitään asioiden hyväksi. On kuitenkin aika hämmentävää olla vain yksi pieni ihminen. Ei yksi ihminen saa mitään aikaiseksi, vaikka suuret joukot koostuvatkin yksittäisistä henkilöistä. On se vaan hämmentävää.. Mutta nyt yritän kuitenkin keskittyä vähän mukavampiin asioihin ja alkaa pakkaamaan, koska huomenna pääsen taas käymään kotikotona, ja näen mun ihania ystäviä tupareiden merkeissä.♥

Kirjoittelen seuraavan kerran varmaankin vasta joskus ensi viikolla, joten siihen asti näkemiin!

Translate: I made some falafel's today.

Paistaa se päivä risukasaankin

Hymyilyttää. Aurinko on paistanut jo monta päivää ja se on selvästi vaikuttanut mielialaan positiivisella tavalla. Tänään taivas on harmaa ja pilvinen, mutta sisäinen auringonpaiste jatkuu. Soitin maanantaina yhden puhelun, ja joo, saatan päästä töihin ens kuussa! Luulin ensin, että pääsisin päiväkodille, mutta mua oltiinkin yritetty soittaa tuonne eskariin kouluavustajaksi. Hymyilyttää ja jännittää! Puhelin saattaa soida milloin tahansa ja saan tietää pääsenkö töihin vai en. 

Tänään ajattelin myös hypätä bussiin ja lähteä käymään keskustassa. Nyt ois jo korkea aika ostaa jonkin sortin hiusväriä, koska tyvikasvu alkaa olla jo melko jäätävä. Alan jo melkein pikkuhiljaa tottua näihin "lyhyisiin" hiuksiin. Harjatessa ja pestessä tuntuu tosin ihan tosi oudolta, kun hiukset ikäänkuin loppuu kesken.  Toinen juttu on sitten se, että en oikein osaa laittaa näitä mitenkään, mutta eiköhän se tästä. :-D

Päällä hassu CTRL:n iso paita, jota käytän nykyään pyjamana. Se on tietysti myös täynnä karvoja, koska kissat kiikkuu mun päällä, haha. Nyt vois heittää jo oikeat vaatteet niskaan ja alkaa valmistautumaan lähtöön. Isillekkin mun pitäis soittaa, koska ollaan Tatulin ja kissojen kanssa lähdössä Kemiin joko perjantaina tai lauantaina, mutta yöpaikka ei ole vielä selvillä. Mutta nyt pukemaan ja syömään, adios!

Pyöräilyhommia

Inhoan talvipyöräilyä, mutta tänään sekin tuntui jopa mukavalta. Tai vähintäänkin siedettävältä. Auringonpaiste saa kyllä ihmeitä aikaan! Meillä iski Tatun kanssa nälkä, joten hypättiin pyörän selkään ja lähdettiin polkemaan kohti lähintä kiinalaista ja sen buffetpöytää. :-D Alkoi olla kiire ja mun pyörän takarenkaan rikkinäinen sisäkumi ei auttanut kyllä yhtään asiaa. Koko ajan saa olla pumppaamassa, äh! Ehkä olisi jo aika osta se uusi sisäkumi, mutta saamaton mikä saamaton.. Tatu on ihan pähkinöissään tuosta sen uudesta objektiivista, joten se kantaa kameraa mukana koko ajan. Tässä taas Tatun liikkuvia otoksia meidän pyöräily/kauppareissulta.

Ruuan jälkeen päätettiin piipahtaa vielä ruokaostoksilla. Musta onkin tosi helppo ottaa kuvia kun heilun koko ajan kuin tuulispää. Innostun jokaisesti pikkuasiasta ja paikallaan pysyminen on silkka mahdottomuus. Heiluin tuolla puolentoista kilon meloni kädessäni ja pohdiskelin josko sittenkin olisi ehkä pitänyt ottaa se kori. Mikä siinä on kun sitä ei ikinä tajua ottaa?

Jutut oli taas niin levottomat, etttttä.

Minä: "Kato Tatu, mullon meloni!"
Tatu: "Onhan sulla kakski. Tai no kolme oikeastaan!"
Minä: "Phah! Yksi meloni ja kaksi rypälettä."

Ja sitten Tatu nauro mulle. Joskus pittää olla tyhymä. Samalla hapuilin teetä, mutta tajusin, että mulla on jo tuota samaa kotona, niin miksi ottaisin sitä vain siksi, että se on alennuksessa? Alennukset on salakavalia! Aina tulee hamstrattua asioita, joita ei edes oikeasti tarvitse - vain siksi, että hei se on halpaa. Mutta on alennukset kyllä silti huippuja. Ruokakaupasta tehdyt ale-ostokset on kaikkein parhaimpia, terveisin maha.

Musta tuntuu, että oon käynyt tänään vähän ylikierroksilla, kun aloitin päiväni energiajuomilla. Yleensä en niitä nautiskele, mutta tänään oli poikkeus ja nyt pärisee kuin jonneilla konsanaan. Näin jännittävä päivä mulla on tänään ollut. Jännitän myös huomista ja odotan innoissani, että soittaako se päiväkodinjohtaja vielä mulle, tai vastaako se mun puheluihin, iiks. Huomista odotellessa! :-)

Ps. Oon ollut superonnellinen kaikista saamistani kommenteista! Tulee aina hurjan hyvä mieli kun näkee, että joku on jättänyt kommentin, jee! :-) ♥

Translate: Winter biking.. njaaaah.