"It ain't as bad as you think. It will look better in the morning." -Colin Powell

Tänään sen sain seurakseni. Epämiellyttävän vieraan, jolle ei kukaan tahtoisi avata ovea. Saatat kuulla sen hiljaiset askeleet käytävässä, tai sen hyisen hengityksen niskassasi kun istut oppitunnilla pulpetissasi, mutta et ole huomaavinasikaan sitä. Se on vieras, jolle sinulla ei koskaan ole "aikaa". Yrität vältellä sitä niin kauan kuin pystyt, mutta lopulta se hiipii yöllä huomaamattasi postiluukusta sisään, ja tekee elämästäsi kurjaa - ainakin tietyksi aikaa. Se on.. flunssa.

Kyllä vain. Juuri kun pääsin uhoamasta, ettei minulla todellakaan ole aikaa sairastamiselle, niin heräsin tänä aamuna viiltävään kurkkukipuun. Nieleminen ja puhuminen sattuu. Kärsä vuotaa ja aivastuttaa. Olen ilmeisesti oikein hyvä oppilas, sillä päätin sairastua juuri nyt, kun minulla on pidennetty viikonloppu. Hitto.

Oli kuitenkin ihanaa herätä aurigonsäteiden iloisiin hyvän huomenen toivotuksiin. Ulkona näyttää kauniilta, ja sälekaihtimien välistä tunkeutuvat kultaiset säteet värittävät olohuonettamme. Kaunis päivä.