Totuuksia minusta osa 1.

Blogeissa kiertää nyt taas kovasti tällainen and that's who I am -postaus, ja vihdoinkin myös minä päätin toteuttaa sen. Oli aika jännää tehdä tätä, koska joutui oikeasti ajattelemaan, että no millainen minä nyt sitten pohjimmiltani olen. Itse sain kerättyä sen verran monta kuvaa, että päätin toteuttaa tämän kahdessa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa on vähän höpömpiä juttuja, kun taas seuraavassa niitä vähän syvällisempiä.

Innostun, ilahdun ja kiinnostun usein kaikista ihan pienistä ja ehkä mitättömistäkin asioista. Mun kanssa on varmaan tosi ärsyttävää käydä jossain erikoisemmissa kaupoissa tai esimerkiksi markkinoilla, kun juoksen vaan pää kolmantena jalkana paikasta toiseen ja hipelöin jokasta pikkuasiaa mikä on vähänkään "erikoinen".

Tavattiin Tatun kanssa kun se oli 14 ja minä 15 (no okei, meillä on nelisen kuukautta ikäeroa), ja sen jälkeen se onki ollu menoa sitten. :-D

Öyöäöäää.. Sosiaaliset tilanteet on mulle jotenkin ihan hirveitä. En mitenkään loista sosiaalisilla taidoillani, ja se onkin sellanen asia mitä oo pyrkinyt työstämään.

Minä ja mun pohjaton vatsani. Syön iloon, suruun, tylsyyteen.. noh, ihan mihin vaan, kunhan saa syödä. :-D Lisäksi syön joskus jopa isompia annoksia kuin Tatu, hahah. Joskus ammattikoulussa mulla oli aina pipo päässä, niin kaverit vitsaili että piilottelin sen alla toista vatsalaukkua. :--D

Mulla on yleensä ihan hirveän lyhyt pinna, ja turhaudun älyttömän helposti. Jos joku ei suju heti niin ärsyynnyn.

Oon toisinaan niin ajatuksissani, etten kuule tai näe mitään ympäröivästä maailmasta. Kuinkahan monta kertaa sitä onkaan tullut huristeltua bussissa sen oman pysäkin ohi vain siksi, että oon ollut omissa maailmoissani. 

Ihmisten on varmaan vaikeaa saada musta sitä oikeaa kuvaa, koska en osaa olla oma itseni vieraassa seurassa. Oon uusien ihmisten seurassa tosi ujo, ja joskus saatan vaikuttaa siltä ettei mua vois vähempää kiinnostaa niiden seura. Pelkään että ihmiset pitää mua töykeänä, vaikka todellisuudessa oon vaan ujo ja mua pelottaa. :-D

Niimpä. Eetua lainatakseni oon sosiaalisesti ihan vitun vammanen. True story. :-D

Kärpäset paisuu kyllä härkäsiksi ihan nanosekunneissa jos mulla on hukassa vaikkapa puhelin tai avaimet. Oon heti vakuuttunut siitä, että nyt joku on varastanut mun tavarat tai oon pudottanut ne johonkin, enkä saa niitä ikinä, ikinä, ikinä takaisin, vaikka ne saattaa köllötellä ihan rauhassa vaan mun takin taskussa tai laukun pohjalla..

Hyi pellet on ihan sairaan pelottavia! Oon aina inhonnu kaikkia pellenukkeja - varsinkin niitä posliinisia, oikeista pelleistä nyt puhumattakaan. Kattokaa nyt tuota kuvaaki, ihan murhanhimonen, hyi! Tosin iloset pellet on ihan yhtä pelottavia. 

Ääh. Ois ihanaa saada kavereita myös tänne Ouluun/täältä Oulusta. On aika kurjaa majailla täällä kun kaverit on ihan eri kaupungeissa.

Näen unia joka yö ja ne on usein sellasia, että myöhemmin pitää ihan miettiä, että onko tuo nyt oikeasti tapahtunu vai ei. Joskus on nähny unta, että Tatu on menny tekeen jotain tyhmää ja sitten murjotin sille aamulla, hahaha. Myös kaikki painajaiset on ihan karmivan todentuntusia, joka ei oo kyllä mitenkään kiva juttu.

Oon ikuinen lapsi. Muut aikuistukoon rauhassa, jonain päivänä viiletän niiden ohi Peter Panin kanssa ja suunnistan kohti Mikämikämaata.

Joku noissa Tim Burtonin elokuvissa vaan iskee muhun ja lujaa. Kaikki sen animaatiot on yleensä ihan loistavia, mutta ei sen elokuvien näyttelijävalinnoissakaan mitään vikaa ole. Mmmm, Johnny Depp.. ♥

How I Met Your Mother, The Big Bang Theory, Modern Family, Friends, Two And A Half Men, Everybody loves Raymond, The King Of Queens, The Simpsons, jne! :-D

Need I say more..?

Ei epäilystäkään..♥ Älä Tatu kuitenkaan huoli, haha. Oon aina ihan mukana kaikissa sarjoissa ja kirjoissa, ja rakastun kaikkiin hahmoihin ihan kybällä. Ei oo vielä tainnu kuitenkaan olla Deanin voittanutta.♥

Tänäänkin lähdin jo valmiiksi turhautuneena keskustaan, kun piti ostaa yhtiä häitä varten uutta vaatetusta. Talvella shoppailu on ihan sukasta, koska ulkona on liian kylmä ja sitten taas sisällä on liian kuuma. Ensin pitää jonottaa sovituskopille, jonne päästessään pitää ottaa kaikki päällysvaatteet pois vain todetakseen, että housut jotka otit rekistä mukaasi, ovatkin ihan liian pienet. Taas kaikki vaatteet päälle, ja sama rumba alusta. Hiki virtaa ja hiukset on niin sähköiset, että niiden latvoja saa etsiskellä katosta. Turhauttavaa puuhaa! Ostoksille pitäis saada aina kaveri mukaan. Niin, ja joku tukkasuihke. :-D

Oon aina puolustamassa mitä omituisimpia otuksia. Kaikki pikkueläimet on mun ystäviä ja rakastan niitä koko sydämestäni. Kun oltiin pieniä niin mulla ja naapurin tytöillä oli semmonen eläinten pelastuspartio. Pelastettiin mm. pikkulintu joka oli jäänyt kiinni semmoseen marjapensaassa olevaan verkkoon. Ruokittiin ja hoidettiin sitä, ja oli aika hieno hetki kun se lähti takaisin lentoon. ♥ Viime Kemivisiitillä iskä myös muisteli menneitä ja seposti Tatulle kuinka raahasin aina kotiin kaikki mahdolliset kulkukissat- ja koirat. Onneksi niiden oikea koti löytyi kuitenkin aina lopulta. :-D Kun olin pieni niin iskä sai mut myös huijattua haravoimaan syksyisin sanomalla, että mun pitää tehdä isoja lehtikasoja, jotta siilit saa sinne tehtyä talveksi lämpimän pesän. Pelkäsin että ne siilit paleltuu jos en tee oikein isoja kasoja. :-D

Kuvat: täältä

Jos ootte itse tehneet tällaisen tai aiotte tehdä, niin laittakaa ihmeessä linkkiä kommenttiboksiin niin saan käydä lukemassa! En tiedä jaksaako kukaan näitä lueskella, mutta mun mielestä on ainakin ollut tosi mielenkiintoista katsella näitä muilta. :-)

Translate: And that's who I am (part 1).