Heippa pitkästä aikaa!
Jo reilut kaks viikkoa on mennyt siitä, kun olen viimeksi täällä höpötellyt. Jotenkin ei vaan ole tehnyt mieli kirjoittaa mitään, koska mulla on mennyt aika huonosti - sillä tavalla oman pääni sisällä. En tiedä onko tää mun työpaikan vessassa salaa itkeskely -vaihe vielä ihan ohi, mutta ainakin yritän nyt tosissani piristyä. Viime viikonlopun vietin Kemissä, sillä juhlittiin tyttöjen kanssa triplasynttäreitä. Oon nyt 21-vuotias, herranjestas. Myönnän, että myös pientä ikäkriisiä on pukannut. Oon ehtinyt uikuttaa Tatullekin jo perinteiset mää oon jo näin vanaha enkä oo ehtiny tehä elämässäni mittään -valitukset. :-D
Eilen en kuitenkaan voinut muuta kuin hymyillä, sillä aurinko paistoi niin lämpimästi, että ulkona pärjäsi ohuella takilla! Sain Tatulin houkuteltua mun kanssa kävelylle, ja käytiin vähän tutkiskelemassa läheistä pururataa. Oon ihan onnessani kun täällä on niin hyvät mahdollisuudet päästä liikkumaan. Ehkä alan nyt käyttämään näitä etuja hyödyksi. :-)
Tänään heräsin onnellisena jo ennen yhdeksää. Päätin tehdä jotain viikonloppuniinalle hyvin omituista, ja nousta ylös, laittautua ja syödä aamupalaa. Pistin hyvät musat soimaan ja päivä lähti käyntiin ihanasti auringonsäteiden ja tuoreiden croissanttien voimalla (oon rakastunut Lidlin paistopisteeseen♥). Tämän päivän vietän ihan yksin, mutta ei haittaa yhtään. Omistan tämän päivän vain ja ainoastaan itselleni.
Joskus pitää muistaa itseäänkin, ja tämän päivän olen ansainnut. Välillä on hyvä pakottaa itsensä tajuamaan kuinka siisti paikka tää maailma oikeasti on, eikä kaiken tarvi olla ankeeta. Kohta on vappu, kohta on kesä, mutta elämä on tässä ja nyt! Silloin kun ei hymyilytä, voi pakottaa itsensä hymyilemään, sillä kuka tietää, vaikka väkisin väännetty tekohymy muuttuisikin ihan oikeaksi?
Hymyilkää ja nauttikaa auringosta! Niin minä ainakin ajattelin tänään tehdä. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti