Yks juttu mistä täällä Oulussa tykkään, on se, että täällä on paljon rantoja ja vettä ympärillä. En varmasti haluaisi asua kaupungissa, jossa ei ole lähettyvillä merta tai jokia. Se tuntuisi tällaisesta Kemin kasvatista ihan kummalliselta.
Viime viikolla käytiin Pannukakkutalossa Tatun ja Lauran kanssa, ja sen jälkeen päätettiin mennä torinrantaan istuskelemaan. Tatu kävi ostamassa jätskipallon, mutta harmi kyllä se tipahti maahan samantien kun päästiin istumaan. Ei se kuitenkaan syömättä jäänyt, sillä saatiin kunnon joukko uusia ystäviä, jotka popsivat päärynäsorbetin parempiin suihin - tai oikeastaan nokkiin, ehe ehe.
Juteltiin henkeviä ja ei niin henkeviä sekä päätettiin, että illalla hyppäisin Lauran kyytiin ja lähtisin sen mukaan Raaheen. Oli jo aikakin käydä katsomassa siellä sitä sen kämppää (ja ihanaa asuinaluetta, vanha Raahe <3), sillä noin viikon päästä tuo neitonen muuttaa taas hippusen kauemmas - lähes tulkoon toiselle puolelle Suomea nimittäin. Täytyy kyllä myöntää, että ikävä tulee, sillä ollaan nähty viime aikoina melko paljon.
Kaupunki alkaa taas näyttämään parhaita puoliaan, vaikka olenkin varma siitä, että se johtuu ihmisistä ympärilläni. Harmikseni osa näistä ihmisistä käy täällä vain harvoin, mutta ompahan silloin jälleennäkeminenki entistä mukavampaa. Tänään lähden Vileksin mukana Kemiin huomenna onkin uuden inssin aika. Pelonsekaisin tuntein kohti uutta haastetta. Tällä kertaa on parempi läpäistä, koska muuten loppuu kyllä rahat kesken. :-D Jokaisesta yrityksestä joudun pulittaa 55 euroa. Round two - fight!
Translate: I'm really starting to like the city of Oulu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti