17 maaliskuuta 2012

Lepposa lauantai.

En voi uskoa, että kello on jo yli puoli viis. Tuntuu että päivä on vaan valunut hukkaan, enkä oo saanut tehtyä mitään.

Heräsin "aamulla" puhelinsoittoon tietämättä kuinka paljon kello oli (ja sehän oli jo reilusti yli yksi). Vastasin unenpöpperöisenä puhelimeen, ja linjan toisessa päässä oli Ukon serkku, 4-vuotias Aatu.

Aatu: "Aatu täällä! Minä haluan että te tulette meille."
Minä: "No heippa Aatu! Ei me taideta nyt päästä. Tatu ei ole kotona ko se on lähteny tikkareissulle"
Aatu: "Minä haluan sitten tulla teille."

Hassu pikku Aatu. Alunperin oli suunnitelmissa, että olisin lähteny tänään pyörähtämään illalla vähän kaupungilla juhlistamassa yo-koehässäkän päättymistä, mutta Aatun vanhemmilla oli kyllä parempia suunnitelmia kuin minulla. Ne oli suunnittellu lähtevänsä kunnon illalliselle ravintolaan, ja sen jälkeen vielä tanssimaan. Ne on kyllä vapaailtansa ansainneet, joten totta kai suostuin ottamaan Aatun meille yökylään. :-) Ukko saa sitten lähteä pippaloimaan omien kavereidensa kanssa. Oikeastaan tää järjestely sopiikin mun lompakolleni ja pankkitililleni paljon paremmin, tarkistin nimittäin rahatilanteeni ja loppukuuksi mulla näyttäis olevan alle 10 euroa.



Vielä ois reilun tunnin verran aikaa omiin hommiin, ja sitten Aatu tuleekin jo tänne. Taidan aloittaa syömällä "aamupalaa", sillä tajusin vasta nyt, että mulla on ihan kiljuva nälkä!


Translate: I woke up to a phone call this morning. It was little Aatu, and guess who's going to be baby-sitting him today? It's gonna be fun though! :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti