Maailmanpyörästä vuoristorataan.

Suomen Tivoli oli Kemissä viime viikon ja mekin piipahdettiin siellä ukon kanssa. Tunsin siellä itseni tosi vanhaksi. Ennen piti aina ostaa rannekkeet ja käydä Twisterissä niin monta kertaa peräkkäin, että lopuksi kaveritkin näkivät mitä olin päivälliseksi syönyt. Tällä kertaa ostettiin yhteiseksi viisi lippua ja päätettiin, että käydään kahdessa laitteessa ja yksi lippu käytetään johonkin peliin. Ensimmäiset liput käytettiin Megaflipiin, joka on ilmeisesti uusi laite. Työkaveri suositteli sitä sen verran lämpimästi, että pitihän sitä testata. Yleensä olen se ärsyttävä tyyppi joka kiljuu kurkku suorana joka laitteessa, mutta tällä kertaa mua pelotti niin paljon, että olin vaan ihan hiljaa silmät kiinni ja pitelin tangosta kiinni rystyset valkoisina. :-D

Toiset liput me käytettiin maailmanpyörään, kuten joistakin kuvista saatatte huomata. Tatu sai kadotettua aikamoisen kasan kolikkoja noihin pöhköihin kourapeleihin, mutta voitti se sentään pari angrybirds-pehmoa; punaisen seed breakerin ja mustan kamikaze birdin. :-D

Jos jokin on nostalgista, niin Tivoli on sitä. Tuolla tulee pakostakin muisteltua omaa lapsuuttaan ja sitä kuinka onnellinen oli aina kun isi vei meidät tivoliin ja saatiin lippuluukulta kimalteleva ranneke käteen, jota saattoi seuraavana päivänä kavereille ylpeänä esitellä. Vuosien vieriessä lempi laitteet vaihtuivat ja oman perheen seura vaihtuikin ystäviin, ja lopulta poikaystävään. Vuosi vuodelta Tivoli tuntuu pienemmältä, mutta silti siellä on jostain syystä aina käytävä. Jos ei laitteissa, niin ainakin syömässä hattaraa.♥