Luonnon helmassa.

Reilu viikko sitten käytiin perheen kesken Rovaniemellä, ja paluumatkalla käväistiin myös katselemassa Hiidenkirnuja. Oon käynyt siellä viimeksi joskus 5-6 vuotta sitten. Itse kirnuista ei ollut oikein kuvia, sillä kuvaaja jätti oikean putken autoon ja otti väärän mukaansa. :-D No, jos ei nähdä Hiidenkirnuja, niin katsellaan nyt sitten kuvia kyseiseltä paikalta ihan muuten vaan.

Jaa, että mitäkö ne Hiidenkirnut sitten on? No ne on sellaisia pyöreitä ja syviä kuiluja, jotka ovat syntyneet joskus n. 10 000 vuotta sitten sulavan mannerjään reunavyöhykkeessä, voimakkaiden sulamisvesi virtojen kuluttavan työn tuloksena. Eli sellaisiin sulamisvesitunneleihin synty voimakkaita vesipyörteitä ja virran mukana kulkeutuneet lohkareet alko pyöriä ja pikkuhiljaa ne porautui allaolevaan kallioon, jolloin synty pyöreitä kuiluja, eli Hiidenkirnuja.

 Minä, Henri ja meidän setä

Tuossa allaolevassa kuvassa näkyy Hiidenkirnu, mutta se oli ihan täpötäynnä vettä. Empä haluais pudota tuonne, koska nuo on monen monta metriä syviä.

Isi, Henri ja minä

Mentiin paikalle suoraan rippijuhlista, joten vaatetus ei ehkä ollut tuohon ymprästöön se kaikkein sopivin. Siellä oli korkeita ja suoria kallionseinämiä, joissa sattui juuri olemaan vuorikiipeilijöitä työn touhussa. Kun mentiin niiden ohi ja tervehdittiin, niin ne naurahti ja sanoi, että: "ollaanko me nyt vähän alipukeutuneita tänne, vai oletteko te ylipukeutuneita?" :-D Onneks mulla oli sentään varakengät mukana! Kallioilla kiikkuminen oiskin varmasti ollut oikein mukavaa korkokengillä sipsutellen. 


Translate: After our little visit to Rovaniemi, we went to see "Giant's kettles". Unfortunately we didn't get any good pictures of them. Better luck next time!